Horizontal List

Compra de participação maioritária no Greater Sunrise "é histórica" para Timor-Leste
FUTURO
Promulga OJE 2018, PR Lú Olo husu Governu rigor iha ezekusaun

Ai-han Timor Nian
CHINESE INFLUENCE ON RISE IN EAST TIMOR? ‘NONSENSE’
ECONOMIA
Apresentacao do Orcamento Geral do Estado 2018 - PM Taur Matan Rual
Timor Leste - Ekonomi
Bagaimana Ekonomi Timor Leste Setelah 16 Tahun Merdeka?
Timor Leste - Hutang
Akankah Timor Leste Menjadi Perangkap Utang China Berikutnya?
Timor Leste - Public Finances
Sustainable public finances ‘key to Timor-Leste’s future’
Timor-Leste - Banco Mundial
Governo timorense quer Banco Mundial focado em infraestruturas e capital humano

segunda-feira, 18 de novembro de 2013

Orsamentu Estadu ba tinan 2014 iha Parlamentu Nasionál

Orsamentu Estadu Timor-Leste nian ba tinan 2014 dadaun ne’e iha ona Parlamentu Nasionál ba análize, diskusaun no debate. Bainhira Komisaun Parlamentár sira termina ona sira nia análize no relatóriu finál husi Komisaun C (Finansa Públika) aprezenta ona, Parlamentu Nasionál sei hahú diskusaun kona-ba Orsamentu iha jeneralidade, tuir fali ho diskusaun iha espesialidade. Sesaun Plenária nian sira, atubele iha transparénsia, sei fó sai diretamente liuhusi Rádiu no TV nasionál sira.

Tinan ida ne’e, prosesu ne’e inklui Semináriu Yellow Road sira, ne’ebé hala’o iha fulan Maiu, bainhira Governu, iha esforsu ida atu enkoraja inkluzaun nasionál, halo servisu ho grupu boot ida husi parte sira husi komunidade ne’ebé iha interese atu identifika, analiza no diskute prioridade anuál sira no asuntu sira seluk, ne’ebé importante tebetebes ba prosesu konstrusaun nasionál. Liutiha semináriu sira ne’e, Ministériu no Sekeretaria Estadu sira kontinua hadi’a sira nia planeamentu fiskál. Iha loron 26 fulan Setembru nian, Konsellu Ministru aprova ona montante 1,5 (mil pontu kiñentus milloens) dólar amérika nian ba orsamentu tinan 2014. Proposta kona-ba Lei Orsamentu Jerál Estadu nian ba 2014 hetan aprovasaun iha loron 22 fulan Outubru. Ikus mai, Orsamentu ne’e entrega ba Parlamentu Nasionál iha loron 25 fulan Outubru no, hafoin liuhusi esforsu hirak ne’ebé la pára atu promove prosesu transparente ida no enkoraja asesu públiku nian ba informasaun, Ministériu Finansa publika Kadernu sira kona-ba Orsamentu iha ninia website iha kedas loron ne’e.

Livru sira kona-ba apoiu ba Orsamentu Estadu ba tinan 2014 fó esplikasaun kona-ba oinsá maka Governu hakarak la’o tuir ninia polítika prioritária sira ba tinan 2014, hodibele hasoru malu ho prioridade governu nian atu estabelese padraun moris nian ida ne’ebé aas ba sidadaun hotu-hotu, ne’ebé atu alkansa liuhusi kreximentu ekonómiku ne’ebé forte, inkluzivu no ho kualidade aas. Setór sira Saúde, Edukasaun no Seguransa sai hanesan prioridade, hamutuk ho despeza sira iha dezenvolvimentu infraestrutura nian sira ho eskala ki’ik no eskala boot.

Totál despeza públika ne’ebé propoin ba tinan 2014 maka 1.5 (millaun rihun ida atus lima) dólar amérika nian, tun 9% (porsentu sia) kompara ho tinan 2013. Iha dotasaun sira, despeza agora nian amumenta ba 11%, (porsentu sanulu resin ida) ho 292 milloens (tokon atus rua sianulu resin rua) dolar amérika nian ba Transferénsia Públika sira, 476 milloens (tokon atus hitu hitunulu resin neen) dólar amérika nian ba Beins no Servisu sira no 167 milloens (tokon atus ida neenulu resin hitu) dólar amérika nian ba Saláriu no Vensimentu sira. Husi sorin seluk, dotasaun sira ba Kapitál Dezenvolvimentu nian hamenus atu haree ba kondisaun sira iha terrenu kona-ba Fundu Infraestrutura nian ne’ebé dotadu ho 179 milloens (tokon atus hitu hitunulu resin sia) dólar amerikanu, menus besik 28% (porsentu ruanulu resin ualu) kompara ho tinan ikus.

Reseita interna iha tinan 2014 tenke la’o tuir nafatin ninia trajetória asendente, ne’ebé temi kona-ba impostu no enkargu sira seluk, hodi aumenta ba 166 milloens (tokon atu neen neenulu resin neen), dólar amerikanu besik 13% porsentu sanulu resin tolu aas liu husi previzaun hirak ne’ebé estebelese ona iha tinan kotuk ba Orsamentu tinan 2013. Governu mós kompromete-an ona atu aumenta reseita interna sira atu nune’e bele hakat ba ekonomia ne’ebé ladún depende ona ba minarai no integra di’ak liután iha ekonomia globál.

Orsamentu Estadu nian ba tinan 2014 sei finansiadu liuhusi transferénsia husi Fundu Minarai 632 milloens (tokon atus neen tolunulu resin rua) ne’ebé korresponde ba Rendimentu Sustentável Estimadu no 271 milloens (tokon atus rua hitunulu resin ida), dólar amerikanu, ne’ebé korresponde ba transferénsia hirak ne’ebé aas liu husi Rendimentu Sustentável Estimadu), utilizasaun Saldu sira husi Konta Tezouru nian 371 milloens (tokon atus tolu hitunulu resin ida), dólar amerikanu no empréstimu sira 51 milloens (tokon limanulu resin ida), dólar amerikanu.

Saldu husi Fundu Minarai Timor-Leste nian aumenta ona ba 14.6 (millaun sanulu resin haat atus neen) dólar amerikanu no kreximentu la’ós minarai Timor-Leste nian previstu ba 8% (porsentu ualu) iha tinan 2013, taxa kreximentu ekonómiku nian ida ne’ebé aas liu entre hirak ne’ebé aas iha rejiaun ne’e.

Portavós Governu Konstitusionál V nian, Agio Pereira, afirma katak “bainhira Governu tama iha períodu neee’ebé iha diskusaun boot tebes kona-ba Orsamentu Estadu nian, ami kontinua hala’o hodi mantein nafatin iha prosesu ida ne’ebé transparente no ho objetivu finál atu kumpri ita nia Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu nian, atu alkansa vizaun koletiva ba povu timor nian, ba loron-aban ida ne’ebé nakonu ho dame no prosperidade”.

Díli, Loron 13 fulan, Novembru tinan 2013
Ministru Estadu no Prezidénsia Konsellu Ministru
no Porta-Vóz Ofisiál Governu Timor-Leste

Sem comentários: